Suoritin viimeisen näytön 15.12.2020 ja sain todistuksen ennen vuodenvaihdetta. Mikä onnentunne! Lähes parin vuoden rutistus työn ohessa on kuitenkin aikamoinen urakka. Eihän opiskelu aina ollut helppoa, välillä sai motivaatiota etsiä kissojen ja koirien kanssa. Mutta askel kerrallaan pääsi eteenpäin. Kyllä saa olla ylpeä itsestään!
Alun epävarmuus metsäasioissa on vaihtunut innokkuuteen ja uskoon, että kyllä minäkin pystyn hoitamaan metsää. Vaikka tiedän paljon metsänhoidosta, tiedostan, että paljon paljon paljon on vielä oppimista. Odotan jännityksellä esimerkiksi ensimmäisiä metsäkauppoja. Onneksi tiedän, mistä löydän apua, jos/kun sitä tarvitsen. Kaikkeahan ei tarvitse itse osatakaan. Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä myös metsän hyvinvointi- ja terveyshyödyt. Saapa nähdä voinko yhdistää tulevaisuudessa sosionomin ja metsäalan tutkinnot...
Kiitos Samiedun Päivi ja Leena, sekä opiskelukaverit. Olen ylpeä metsäalan ammattilainen, metsätalousyrittäjä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti