Ylpeä metsätalousyrittäjä

Suoritin viimeisen näytön 15.12.2020 ja sain todistuksen ennen vuodenvaihdetta. Mikä onnentunne! Lähes parin vuoden rutistus työn ohessa on kuitenkin aikamoinen urakka. Eihän opiskelu aina ollut helppoa, välillä sai motivaatiota etsiä kissojen ja koirien kanssa. Mutta askel kerrallaan pääsi eteenpäin. Kyllä saa olla ylpeä itsestään!

Alun epävarmuus metsäasioissa on vaihtunut innokkuuteen ja uskoon, että kyllä minäkin pystyn hoitamaan metsää. Vaikka tiedän paljon metsänhoidosta, tiedostan, että paljon paljon paljon on vielä oppimista. Odotan jännityksellä esimerkiksi ensimmäisiä metsäkauppoja. Onneksi tiedän, mistä löydän apua, jos/kun sitä tarvitsen. Kaikkeahan ei tarvitse itse osatakaan. Itseäni kiinnostaa tällä hetkellä myös metsän hyvinvointi- ja terveyshyödyt. Saapa nähdä voinko yhdistää tulevaisuudessa sosionomin ja metsäalan tutkinnot...

Kiitos Samiedun Päivi ja Leena, sekä opiskelukaverit. Olen ylpeä metsäalan ammattilainen, metsätalousyrittäjä!

Jännittävät näytöt

Ensimmäinen näyttö: Metsäalan työtehtävissä toimiminen ja Talousmetsien hoitaminen

Alustavasti ensimmäiseen näyttöön varattiin aika jo toukokuulle 2020. Aloin valmistella kirjallista osuutta hyvissä ajoin keväällä. Juteltiin sitten opettajan kanssa ja päätettiin kuitenkin siirtää näyttö syksylle. Se oli todella hyvä ratkaisu. Sain kesän aikaa kulkea metsässä ja tutustua lisää näytön aiheisiin.

Näyttöpäivä oli elokuussa 2020. Se toteutettiin Teamsin kautta. Olin kesän aikana kiertänyt kaikki metsäni kuviot, tutustunut kasvillisuuteen ja ottanut valokuvia. Käytin näytössä kirjallisen dokumentin tekstin & valokuvien lisäksi lähteenä myös oman blogin kirjoituksia. Näyttötilanne on tietysti vähän kuumottava, mutta hyvin se sujui. Iso lohtu oli tieto siitä, että opettajat eivät "päästä" näyttöön ellei esim. dokumentit ole kunnossa.

Toinen näyttö: Metsätalouden hoitaminen, Metsätilan arvioiminen ja kaupan valmisteleminen sekä Puukaupan tekeminen

Toinen näyttö oli joulukuussa. Senkin suoritin Teamsin kautta. Tähän valmistautuminen oli helpompaa, koska tiesin minkälainen näyttötilanne on. Enemmän kyllä tuotti päänvaivaa kirjallisen esityksen tekeminen, piti oikeasti nähdä vaivaa. Itselleni metsätilan arvioiminen oli vaikein asia, mutta siinäkin itse mokasin Excelin kaavojen kanssa. Kun sain ne kuntoon, homma alkoi sujua. 

Olen ollut metsänomistaja vasta lyhyen aikaa, joten minulle ei ole kertynyt käytännön kokemusta puukaupoista tai ylipäätään metsän hoitamisesta. Onneksi pystyin haastattelemaan isääni ja hänellä oli tallessa vanhoja asiapapereita metsään liittyen. Näytöt pystyi siis suorittamaan, vaikka ei käytännön kokemusta ollutkaan.

Näytöt etenivät niin, että kävin läpi omia pdf-muotoisia esityksiäni. Sain vastailla tarkentaviin kysymyksiin. Ja pystyin myös itse esittämään kysymyksiä. Keskustelutilaisuus siis ennenkaikkea. 

Luonnonhoitokortti ja puuhommia

Tuli opiskeltua kasveja ja luonnonhoitoa urakalla. Paljon oli tuttua, mutta myös paljon uutta. Jännittävä päivä koitti syyskuussa - luonnonhoitokortin osaamiskoe. Aamupäivä meni teoriakoetta suorittaessa ja iltapäivällä menimme maastoon. Eniten jännitin kasvien tunnistusta, luonnossa ja etenkin syksyllä kasvit näyttävät hyvin erilaisilta kuin kasvikirjoissa. Mutta hyvin se sujui, tunnistin kaikki kasvit. Samoin läpi menivät teoria- ja maasto-osuus. Luonnonhoitokortti kuului tutkinnon osaan Talousmetsien hoitaminen. Näyttö siitä ja Metsäalan työtehtävissä toimiminen -osasta oli jo aiemmin elokuussa. Nyt ne on suoritettu!

Luonnonhoitokortin maasto-osuus menossa.

Muutoin on loppukesä ja syksy mennyt nauttiessa luonnon antimista. Omassa metsässä on tehty puuhommia. Muutama tuulenkaato + harvennusrunkoa on roudattu "sahalle" odottamaan klapikonetta.

Oman metsän antimia.

Tulevaisuuden polttopuuta.

Harvennusta

Lammen rannalta harvennettiin puuta. Enimmäkseen mäntyä, mutta myös muutama koivu. Tuli mukavasti sauna- ja kaminaklapeja. 

Tuli valoa metsään - harvennuksen jälkeen (kuva alla).

Puukauppa

Puukauppaa käsiteltiin etänä toukokuussa. Maa- ja metsataloustuottajain Keskusliitto MTK:n kenttäpäällikkö/metsäasiantuntija Pauli Rintala piti todella kiinnostavan esityksen hyvästä ja onnistuneesta puukaupasta. Pääpointti oli se, että tieto lisää tuskaa => mitä enemmän tietää puukaupan yksityiskohdista, sitä enemmän saa itselleen harmaita hiuksia. Puukauppaa Suomessa käydään ostajalähtöisesti.

Puukaupan vaiheet:

1. Hakkuujärjestys
2. Puunmyyntisuunnitelma (eri asia kuin metsävarakuvaus)
3. Tarjouspyynnöt
4. Tarjousten vertailu
5. Päätös myynnistä
6. Puukauppasopimus
7. Ennakkomaksu (onko ennakko vai lainaa)
8. Korjuun valvonta (hakkuukoneen mittalaitteen tarkkuus, katkotaan sovitusti, maastoon ei korjuuvaurioita, harvennus oikein ja kasvamaan jää sopiva määrä haluttua puuta, metsätiet kunnossa)
9. Mittaustodistuksen hyväksyntä
10. Loppumaksu

Kannattaa harkita, ottaako mukaan kauppaan metsänhoitoyhdistyksen tai metsänomistajan puolella olevan palveluyrittäjän. Silloin hoituu sopimuksen mukaan kilpailutus, tarjousvertailulaskenta, katkonnan huomiointi, muut kauppaehdot, sopimuksen allekirjoitus, korjuunvalvonta, mittauksen valvonta ja mittaustodistuksen hyväksyntä.

Lähiretkeilyä

En pääse nyt omaan metsään, koska Uudenmaan rajat on suljettu. Olemme perheen kanssa tutustuneet uusiin retkeilyalueisiin oman kodin lähettyvillä.

Hanikan luontopolku

Aurinkoisena päivänä (2.4.2020) lähdimme Hanikan luontopolulle Espoossa. Reitti on noin viisi kilometriä pitkä vaihtelevamaastoinen. Me kiersimme luontopolun niin, että alussa saimme kävellä merellistä rantaviivaa pitkin ja ihailla maisemia. Reitti jatkui pitkospuita pitkin kallioille ja metsiin.

Hanikan siirtolohkare on vaeltanut jäävuoren pohjassa tälle kalliolle noin 12 000 vuotta sitten.

Hanikan pitkospuut.

Kasavuori Kauniaisissa

Kasavuoren alueella on lehtometsää ja vanhaa kuusikkoa. Lehtoalue on rauhoitettu ja on luonnonsuojelualuetta. Oppaan mukaan täällä tunnusomaisin laji on pähkinäpensas ja toinen luonteenomainen pensas on lehtokuusama. Vielä ei (7.4.2020) ollut puissa tai pensaissa lehtiä, mutta sinivuokot kukkivat ja valkovuokon nuppuja näkyi. Kasavuoren luontopolku jäi tällä kertaa kiertämättä, pitää mennä uudelleen kunhan luonto herää vielä enemmän.

Kasavuoren alueella sinivuokot kukkivat.

Kasavuoren aluetta.

Kasavuoren aluetta.

Metsäsertifiointi

Standardi ja sertifikaatti

Metsäalan standardointiorganisaatioita ovat PEFC (Programme for the Endorsement of the Forest Certification schemes) ja FSCS (Forest Stewardship Council). Metsäsertifiointistandardissa määritellään miten metsiä tulee hoitaa ja käyttää.

Sertifikaatti on auditoinnin (arviointi) jälkeen annettava todistus siitä, että tietyn standardin vaatimuksia noudatetaan organisaatiossa. Sertifikaatin avulla osoitetaan, että jokin asia on sertifioitu eli toteutettu standardissa sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Metsäsertifiointi

Metsäsertifioinnilla voidaan osoittaa, että metsiä käytetään kestävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että metsien hoito ja käsittely ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä, eikä tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia heikennetä. Metsäluonnon monimuotoisuus sekä metsien kulttuuri- ja virkistysarvot säilytetään samalla kun harjoitetaan suunnitelmallista metsätaloutta. Metsäsertifioinnin tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten puuperäisten tuotteiden menekkiä kansainvälisillä markkinoilla.

Metsäsertifioinnin kautta taataan, että suomalaisista metsistä hakattu puutavara tulee kestävästi hoidetuista talousmetsistä ja esimerkiksi saksalainen asiakas voi nauttia kahvihetkestä korkealuokkaisesta paperista valmistetun aikakausilehden kanssa.
(Lähde: metsäkeskus.fi/metsäsertifiointi)

Metsänhoidon suositukset

Tapion metsänhoidon suositukset on laaja vapaaehtoisesti noudatettava ohje metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsien käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi tavoitteidensa mukaisesti valita sopivimman. Kuvatut menettelytavat ovat taloudellisesti, ekologisesti sekä sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestäviä. Metsänomistajan päätöksen mukaan kestävyyden eri osa-alueet painottuvat metsänkäsittelyssä eri tavalla.

Lähde: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset. Tapion julkaisuja. (https://www.metsanhoitosuositukset.fi/wp-content/uploads/2019/09/Metsanhoidon_suositukset_Tapio_2019_verkko_1.2.pdf)

Oma metsä

Meillä ei ole sertifikaattia. Puukauppaa on tehty ilman ja ihan hyvin on sujunut. Luin artikkelin Sertifikaatin puute ei estä puukauppaa (Maaseudun tulevaisuus), jossa kerrottiin, että "suomalainen metsänomistaja ei saa puistaan enempää tai vähempää rahaa, olipa niillä sertifikaatti tai ei." Uudempi artikkeli Sertifikaatti näkyy hinnassa, kertoo toisenlaisen näkemyksen. Tilannetta pitää seurata, joten sertifiointia pitää miettiä jatkossa. Ilman sertifikaattiakin meidän metsää on hoidettu luonnon monimuotoisuutta, ekologisuutta ja taloudellisuutta ajatellen.

Kesä 2019.