Mistä aloitat puunkorjuun suunnittelun?
Luotan metsäsuunnitelmaan, joka kertoo milloin hakkuu pitäisi tehdä. Tuleva uudistushakkuualue on sellainen, että sinne pääsee ympäri vuoden metsäkoneella, mutta harvennushakkuu-kohde on saavutettava vain, kun maa on jäässä.
Puunmyyntisuunnitelman voi laatia metsänhoitoyhdistyksessä. Samalla kun leimikko tehdään on hyvä jo suunnitella ja jopa sopia mahdolliset metsänhoidolliset jälkityöt ja arvioida niiden kustannukset. Myös lain vaatima metsänkäyttöilmoitus voidaan tehdä metsäkeskukseen.
Ajoitusta pitää miettiä. Harvennushakkuun viivästyttäminen aiheuttaa metsän tuotto- ja kasvukyvyn heikkenemistä. Uudistushakkuun myöhästyminen voi aiheuttaa suuria menetyksiä puun tyvilahon vuoksi.
Leimikon suunnittelun jälkeen pitää pyytää ja vertailla ostotarjouksia. Kun sopiva ostaja löytyy, tarjous hyväksytään ja laaditaan sopimus puukaupasta. Se voi olla joko pystykaupan metsänhakkuusopimus tai hankintakaupan hankintasopimus.
Hakkuun toteutus
En ole ollut hakkuissa mukana. Mutta toivon, että tulevaisuudessa pääsen seuraamaan metsuria tai koneenkuljettajaa. Tuleva uudistushakkuualue on vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta, joten se kiinnostaa aiheuttaako se jotain ylimääräistä toimenpidettä puunkorjuun osalta.
Puutavaran mittaus
Puukauppasopimuksessa sovitaan miten puutavaran mittaus tehdään. Myyjä hyväksyy puukaupan ja korjuun allekirjoittamalla mittaustodistuksen. Siksi mahdolliset virheet tai puutteet pitää nostaa esiin ennen mittaustodistuksen hyväksymistä. Korjuun valvonnan voi ostaa metsänhoitoyhdistykseltä. Suomessa käytetään kuorellisia kiintokuutiometrejä puutavaran mittauksessa. Lisäksi noudatetaan puutavaran mittauslain säädöksiä. Lisätietoa löytyy Metsätehon oppaasta Mittaus ja laatu.
Korjuujälki
Tulevien hakkuiden jälkeen aion käydä metsässä. Toivon, että tulevaisuudessa osaan arvioida korjuujäljen laatua.
Korjuujäljellä tarkoitetaan metsikön puuston ja maaperän tilaa korjuun jälkeen. Harvennushakkuun laatua arvioidaan kasvamaan jätetyn puuston, ajourien toteutuksen sekä puusto- ja maastovaurioiden perusteella. Korjuujälki on hyvä, kun harvennusvoimakkuus, ajouraväli ja -leveys ovat sopivat ja vaurioita aiheutuu vain vähän. Olellisinta on, että harvennuksen jälkeen kasvamaan jää laadultaan hyvä ja tuottava puusto. (Lähde: Tapio metsänhoitokortisto > Korjuujälki harvennushakkuussa.)
Korjuujälkeä arvioidaan joka vuosi harvennushakkuiden osalta otannalla valituilta harvennushakkuukohteilta ja energiapuuharvennusten osalta valituilta koneellisesti korjatuilta kohteilta. Lisätietoa Metsäkeskus > Korjuujäljen laatu.
 |
| Marraskuun värejä. |
 |
| Makkaranpaistossa omassa metsässä. |
