Tutkimustietoa ja kokeiluja
Metsän ja luonnon vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu enenevässä määrin. Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että tutkimusten mukaan suomalaiset liikkuvat mieluiten luonnossa. Vahva luontosuhde vetää ihmisiä luontoon ja metsään, lisäksi suuri tekijä on tietysti luontokohteen läheisyys ja kohteen laatu. Onneksi Suomessa kaupunkilaisetkin pääsevät halutessaan luontoon ja jopa ihan metsäänkin.
 |
| Kuvankaappaus seminaarista. |
Monet tietävät, että luonto hoitaa mieltä ja kehoa. Myönteiset tunteet lisääntyvät, stressi vähenee, ja keskittyminen paranee. Luonnossa on mahdollisuus olla yksin omassa rauhassa tai yhdessä muiden kanssa. Terveyden kannalta ajatellen, luonto- ja metsä aktivoivat liikkumaan ja luontoliikunta kehittää kehoa monipuolisesti.
Millainen metsä elvyttää? Tutkimuksen mukaan nuori talousmetsä ei toimi niin hyvin, kuin vanha täysikasvuinen järeä metsä. Kyselyiden mukaan ihmiset arvostavat metsässä luonnonmukaiselta näyttävää maisemaa, hyviä reittejä, opasteita ja turvallisuuden tunnetta.
Tyrväisen mukaan tutkimusnäyttö on melko vahvaa luonnon myönteisistä vaikutuksista erityisesti mielialaan (terveillä henkilöillä). Joten metsän terveyshyödyissä on merkittävää potentiaalia kansanterveydessä. Sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa ei ole vielä paljoa tutkimusta, joten sitä tarvitaan lisää.
Virtuaaliluonto toimii myös, jos ei ole mahdollisuutta mennä "oikeaan" metsään. Luontoelämys (15 min) virtuaaliluontohuoneessa edistää tutkitusti työstä palautumista. Hyvä mahdollisuus esim. oppimisympäristöissä sekä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkailla (esimerkiksi ikääntyneille, jotka eivät pääse liikkumaan itse).
"Luonto köyhtyy ja me sairastumme"
Professori Tiina Laatikainen kertoi mikä merkitys luontokosketuksella on meidän terveydelle. Astmaa ja allergioita on tutkittu ja on todettu, että luonnolla on suuri merkitys terveyteen. Alkaa olla näyttöä siitä, että elinympäristö voi olla yhteydessä tulehduksellisiin sairauksiin.
Kaupungistuminen on muuttanut ihmisen suhtautumista luontoon ja tietysti myös vaikeuttanut luontokosketusta. Elinympäristö muuttuu, esimerkiksi mikrobien määrä on vähentynyt paljon. Tutkimusten mukaan krooniset immuunihäiriöt lisääntyvät hyvinvointivaltioissa.
 |
| Kuvankaappaus seminaarista. |
Laatikainen kertoi Karjala-tutkimuksesta, jossa huomattiin, että venäläiset kärsivät allergioista selvästi vähemmän kuin suomalaiset. "Yksipuolinen ja steriili luontoympäristö ei tarjoa immuunipuolustusjärjestelmälle riittävästi kouliintumisen mahdollisuuksia. Seurauksena saattaa olla järjestelmän erehtyminen tehtävästään eli hyökkääminen elimistölle vaarattomia aineita, kuten siitepölyjä tai ruoka-aineita, vastaan."
Allergioiden välttämiseen ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja, mutta tärkeässä roolissa on läheinen luontokosketus. Terve mikrobiomi syntyy: mitä syömme (mm. tuoreet kasvikset, juurekset), mitä juomme, mitä hengitämme (monimuotoinen pöly kotona on hyvä juttu) ja mitä koskemme. Joten => luontokosketuksen merkitys meidän terveydelle on suuri. Luonnossa ja metsässä liikkuminen on helppo tapa olla kosketuksessa luontoon.
Olen iloinen, että tähän on kiinnitetty huomiota entistä enemmän. Viime vuoden lopulla uutisissa kerrottiin miten tärkeää on lasten möyriminen luonnossa. Etenkin kaupunkilapsilla saattaa olla kosketusta luontoon kovin vähän. Laatikainen kertoi, että vaikka lapsuuden luontokosketuksella on iso merkitys, niin luontokosketuksesta on hyötyä koko elämän ajan. Joten koskaan ei ole "liian myöhäistä" mennä metsään ja hypistellä multaa.
Tutkija Ann Ojala Luonnonvarakeskuksesta mainitsi, että lapsuuden kokemuksilla (tärkeän aikuisen kanssa) iso osuus luontosuhteen muodostumisessa. Hyvä olisi, jos lapsi pääsisi myös tekemään asioita metsässä, esimerkiksi keräämään marjoja. Metsään voi myös mennä ”vain olemaan” eli ei ole pakko suorittaa asioita.
Luonto terveyden tukena
Seminaarissa kerrottiin konkreettisia esimerkkejä terveyshyötyjen soveltamisesta käytännön työssä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan viereen perustettiin luonnonsuojelualue ja siihen suunniteltiin terveysmetsä. Siitä on saatu hyviä kokemuksia mm. vaihtelua osastoarkeen (nyt enemmän psykiatrinen puoli). Potilaiden lisäksi metsää on hyödyntänyt henkilökunta sekä lähialueen ihmiset ja päiväkoti.
Paljon mielenkiintoista uutta tietoa tuli päivän aikana. Jos asia kiinnostaa, seminaarista löytyy tallenne: Kansanterveyttä metsästä.
